Työsuhde-etujen määrä ja taso vaihtelevat rajusti. Parhaimmillaan niistä kertyy vuodessa jopa tuhansien eurojen arvoinen potti palkan päälle.
Kaikki työnantajat, niin yksityiset kuin julkiset, tarjoavat työntekijöille joukon työsuhde-etuja.
Osa eduista on taloudellisesti niin merkittäviä, että niistä kertyy satojen tai jopa tuhansien eurojen palkanlisä vuodessa. Tällaisia ovat esimerkiksi työsuhdeasunto, ateria-, auto- ja puhelinetu, laaja työterveyshuolto ja työmatkalippu.
Aineettomia mutta vähintään yhtä arvokkaita ovat esimerkiksi liukuva työaika ja mahdollisuus etätyöpäiviin.
Kuinka hyvät etusi ovat keskimääräiseen työnantajaan verrattuna? Entä mitä eroa on henkilökunta- ja luontoisedulla? Lue eteenpäin, niin saat vastauksen näihin kysymyksiin.
Lue lisää: Motiiviraati kysyi: Liikuntaa ja kulttuuria tuetaan hieman yli puolella työpaikoista
Tarjolla vaikka mitä
Työsuhde-etuuksia on joka lähtöön, kulttuuri- ja liikuntaseteleistä edullisiin lomamökkeihin ja työmatkafillariin, moottoripyörään ja mönkijään.
Kunnilla, sairaanhoitopiireillä ja valtiolla on tuhansia työsuhdeasuntoja, joilla ne houkuttelevat uusia työntekijöitä. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä (HUS) on noin 1 400 kohtuuhintaista työsuhdeasuntoa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Keravalla. Helsingillä niitä on vielä enemmän, noin 2 650.
Keskimäärin työnantajat tarjoavat henkilöstölle 30–40 työsuhde-etua.
Joillakin työnantajilla, esimerkiksi Helsingin kaupungilla, on oma henkilöstökassa, josta työntekijä saa kulutus- ja asuntoluottoa. Pääkaupungin työntekijöiden henkilöstöetuihin kuuluu myös oma saari, Iso Iiluoto Kallahdenselällä. Sinne voi mennä perheen kera päiväretkelle tai pidemmäksi aikaa, sillä majoitus on maksuton.
Uusimpiin, vasta vuonna 2019 verottajan vahvistamiin etuihin kuuluu sähköauton latausetu. Sen verotusarvo on 30 euroa kuukaudessa, kun työntekijä käyttää työnantajansa kustantamaa sähköä oman autonsa tai auton käyttöedun perusteena olevan auton lataamiseen.
Puhelinetu on yleisin
”Meidän kunta tarjoaa työntekijöille joulupuuron ja kevään kunniaksi jäätelötuutin, ei muuta.”
Tämä on joillakin työpaikoilla todellisuutta. Useimmiten tilanne ei ole näin karu, sillä keskimäärin työnantajat tarjoavat henkilöstölle 30–40 erilaista työsuhde-etua.
Yleisin on puhelinetu, joka on Verohallinnon tietojen mukaan noin 440 000 palkansaajalla (2017). Toiseksi yleisin etu on ravintoetu – siitä pääsee nauttimaan liki 300 000. Työsuhdematkalipun käyttäjiä on yli 90 000, joista valtaosa asuu Uudellamaalla.
Henkilökunta- vai luontoisetu?
Verotuksessa muina kuin rahana annetut edut jaetaan kahteen ryhmään: henkilökuntaetuihin ja luontoisetuihin.
Henkilökuntaetuudet koskevat koko henkilöstöä tai tiettyä puolueettomin perustein valittua ryhmää. Työntekijän verotuksessa henkilökuntaetu voi olla joko kokonaan verovapaa, osittain verovapaa tai kokonaan veronalainen etu.
Työnantajalta saatu luontoisetu on veronalaista ansiotuloa ja arvioidaan käypään arvoon.
Luontoisedun saajat työnantaja voi valita yksilöllisin perustein. Esimerkiksi puhelinetu voidaan rajata niihin, joiden pitää olla tavoitettavissa puhelimitse työajan ja -paikan ulkopuolella. Autoetu koskee tyypillisesti myyntiedustajia ja organisaation johtoa.
Yksi verotonta, toinen verollista
Arvoltaan vähäiset edut, kuten välipalahedelmät ja merkkipäivämuistamiset, ovat verottomia.
Verottoman lahjan arvo saa olla korkeintaan 1-2 viikon bruttopalkan suuruinen. Luontoiseduille Verohallinto vahvistaa vuosittain verotusarvon. Työntekijän ennakonpidätys lasketaan rahapalkan ja luontoisetujen verotusarvon perusteella.
Yleensä etujen verotusarvot ovat niiden käypää arvoa alhaisempia, ja siksi ne hyödyttävät myös palkansaajaa.